”Leiriläisen hymy on paras kiitos tehdylle työlle.”

Tammileiri-veteraanit Olli ”Opi” Koskela ja Pertti ”Pepe” Korkalo vierailivat Lieskalla perjantaina. Opi on osallistunut tai vieraillut kaikilla muilla Tammileireillä paitsi ensimmäisellä. Kaksi kertaa Opi on toiminut leirinjohtajana. Myös Pepellä on kertynyt mittava määrä tammileirejä plakkariin. Yleensä nämä herrat on totuttu näkemään partioleirillä kauhan varressa.

  • Muonitushommat taisivat alkaa vuonna 1986, pohtii Opi.
  • Opi on ollut se ylin järjestyksen pitäjä köökissä, minun ei ole tarvinnut pitää jöötä vaan muonittaa, kertoo siviiliammatiltaan keittiömestari Pepe ja jatkaa nauraen:
  • Eihän me oikeastaan tiedetä mitä aiemmilla tammileireillä on ollut ohjelmassa, kun olemme olleet vain keittiössä.

Leirikonkarit haluavat muistuttaa, että leireillä työ- ja johtajatehtävissä olevat ovat nimenomaan palvelemassa.

  • Leiriläisen hymy on paras kiitos tehdylle työlle.

Keittiön kautta leirejä katselleilta Opilta ja Pepeltä on ihan pakko kysyä, mikä leiriruoka on jäänyt mieleen.

  • Se kun keitettiin eri alfoissa sopparuuan ainekset. Pääkokki sitten yhdisti ne yhdessä keittimessä sopaksi, muistelee Opi.

Lempparileiriruokaa pohdittaessa Pepe tuo esiin jauheliharisoton sinapilla.

  • Risotot on yleensä hankala valmistaa leiriolosuhteissa. Yleensä lihapullat, muussi ja soossi on hyvä yhdistelmä. Se menee hyvin kaupaksi, pysyy koossa, maistuu hyvälle ja säilyttää oikean muotonsa.

Leiriruuissa Pepe on toteuttanut aina tuttua filosofiaa.

  • Yksi ruoka on ollut aina ihan jo opetusmielessä täysin vegaaninen. Sitten yksi täytyy olla eksoottinen. Kerran oli joku tsintsong-pata, jota kaikki katsoivat karsaasti, mutta maistettuaan hakivat jonossa lisää.

Ensimmäisen Tammileiri järjestettiin vuonna 1967 ja aluksi niihin osallistui vain poikia. Kunstenniemi toimi leiripaikkana vuoteen 1976 asti ja Ahtelaan siirryttiin 1979.

  • Tammileirien kehitys on ollut valtavaa. Ohjelmiin on aina tosissaan panostettu. Niissä on ollut aina joku tietty teema, kuten nyt tämä lohikäärme, miettii Opi.

Pitkän historian omaava leiriperinne on säilyttänyt tunnistettavat piirteensä vuodesta toiseen.

  • Ideana on ollut järjestää leiri joka kolmas vuosi, jotta jokainen pääsisi kerran sudenpentuna ja seikkailijana osallistumaan siihen, taustoittaa Pepe. Kooltaan Tammileiri on paisunut joka vuosi.
  • Tässä on menty jäsenmäärän ja ikäluokkien määrän mukaan. Paikkaa voidaan jatkossa joutua miettimään, Opi pohtii.

Lieskan järjestelyistä miehet ovat vaikuttuneita.

  • Ohjelma on ollut aina jonkun teeman mukaista ja se on vaihdellut leireittäin. Se motivoi tekijöitä, vaikka ne olisivatkin vuodesta toiseen samat, miettii Opi ja innostuu kehumaan Lieskan ohjelmaa:
  • Se oli aivan mahtava idea se lohikäärmeakatemia, näytti juuri niin kivalta kuin pitääkin olla!

Partiota Opi Koskela on päässyt katselemaan monissa aitiopaikan tehtävissä. Tammileirillä on kuitenkin aina erityinen paikka sydämessä.