Suviyön uskomukset

Kuva: Eeva Helle

Ennen vanhaa vuodenajat jaettiin kahteen, talvi- ja kesäpuoliskoon. Alkuksi suviyöt olivat sidonnaisia Kuun kiertovaiheisiin, mutta sittemmin se on asettunut 12.-14.4. välille. Suviyöt toimivat kääntökohtana, jolloin talvi muuttuu kesäksi. Ennen suvipäivä (14.4.) tarkoittikin kesäpäivää, mutta neljän vuodenajan tullessa nimitys muuttui kevätpäiväksi.


Suviöinä vietettiin ennen Juliuksen, Justinuksen sekä Tiberniuksen päiviä, jotka nyttemmin on muutettu Juliuksen, Tellervon ja Taiton päiviksi.


Suviyöt ovat kolme suvipäivää edeltävää yötä. Tapansa mukaan yöt ennustivat vanhalle kansalle tulevaa säätä: lämpimät yöt tiesivät hyvää säätä sekä kylmät yöt pitkään jatkuvaa huonoa säätä. Huonot säät saattoivat jatkua jopa yhdeksän viikkoa tai neljäkymmentä vuorokautta.


Suviyöt saattoivat olla myös Markun päivää (25.4.) kolme edeltävää yötä. Näitä öitä kutsuttiin marjayöksi, heinäyöksi sekä viljayöksi. Kuten aiempaa vietetyt suviyöt, myös nämä ennustivat tulevaa. Huono ja kylmä sää tiesi huonoa satoa. Ensimmäinen yö määritti marjasadon, toinen heinäsadon ja kolmas viljasadon tulevaisuuden.

Kuva: Eeva Helle