Ukonvakat

Ukonvakat ovat vanhaan Itä-Suomalaiseen muinaisuskoon kuuluva pakanallinen juhla, jota oli vietetty noin 25.5. aikoihin noin 1500-luvun puolivälistä alkaen. Ukko oli suomalais-karjalaisen perinteen tärkeä sään, sadon ja ukkosen jumala, joka mahdollisti maanviljelyn sateellaan. Ukon uskottiin auttavan ihmisiä monissa muissakin asioissa, kuten tuomalla rauhaa ja terveyttä. Juhlien pitopaikkana oli useimmiten ranta, mäki, saari tai vuori.

Vakkajuhlissa oli perinteisesti uhrattu vakallinen hyödykkeitä, kuten ruokaa, josta juhlan nimi polveutuu. Juhlaperinteisiin kuului juoda erityinen malja olutta, jota kutsuttiin Ukon maljaksi. Juhlissa oli tapana myös rukoilla, laulaa ja tanssia. Juhlan lopussa arvottiin seuraavien vakkajuhlien pitäjä, mikä oli suuri kunnia valitulle.



Ukonvirsi, jota laulettiin Inkerissä:

»Pyhä Ukko armollinen,
tule meille vierahisin,
anna maillesi makua,
pelloillesi pehmitystä!»


©Robert Ekman, Lemminkäinen tulisella järvellä, 1867